Opetushallitus on julkaissut aikuisten perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 sekä täsmentänyt aikaisempia kriteereitä arvosanalle 8. Lasten ja nuorten perusopetuksen kriteerit julkaistiin joulukuussa 2020. Päättöarvioinnin kriteerien tarkoituksena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta ja arvosanojen vertailukelpoisuutta.

Hyvistä Pisa-tuloksista on tullut osa Suomen koululaitoksen brändiä, vaikka oikeastaan tutkimus ei edes mittaa koulussa opittua. Mistä Pisassa on siis kyse?

Minna-Kristiina Linkala, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vantaan Sotungin lukiosta ottaa kantaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan selvitykseen, jossa ehdotetaan, että ylioppilastutkinnon viidennen kokeen voisi korvata lukiodiplomilla.

Voit seurata aiheesta käytyä keskustelua aikaisemmista nostoistamme.

Outi Vilkuna, Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ry:n puheenjohtaja ottaa kantaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan selvitykseen, jossa ehdotetaan, että ylioppilastutkinnon viidennen kokeen voisi korvata lukiodiplomilla.

Kriteerit julkaistiin arvosanoille 5, 7, ja 9. Myös arvosanan 8 kriteerejä tarkennettiin. Kriteerit otetaan käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa yhdeksäsluokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022. Tutustu kriteereihin Opetushallituksen verkkosivuilla!

Mitä vanhempien on syytä arvioinnin muuttumisesta tietää? Vastaamassa on Oulun yliopiston dekaani Sari Harmoinen.

Opetushallitus on valmistellut luonnokset kriteereistä, joissa kuvataan mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa arvosanan 5, 7, 8 tai 9 eri oppiaineissa. Arviointikriteerit on laadittu yhteistyössä asiantuntijoiden, opettajien ja sidosryhmien kanssa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien luonnoksia voi kommentoida verkossa 28.8.–25.9.2020.

Opetushallitus on laatinut ohjeistuksen siihen, miten poikkeusolot tulisi huomioida perusopetuksessa tapahtuvassa arvioinnissa.

Todistuksella on tärkeä merkitys opiskelijavalinnoissa. Arvosanojen korotusmahdollisuudet lisääntyivät viime syksynä.

Arviointikäytännöt vaihtelevat kouluissa huomattavasti. Samalla osaamisella on voinut saada monta eri arvosanaa.

Euroopan maista vain Viro päihitti Suomen lukutaidossa, mutta Aasian maat ja alueet hallitsevat kärkisijoja. Heikkojen lukijoiden osuus Suomessa on noussut, mutta huippulukijoita on yhtä paljon kuin ennenkin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön 5.11.2019 julkaisema tiedote ICILS: Suomalaistytöt poikia parempia monilukutaidossa ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa jakaa tärkeää tietoa oppilaidemme monilukutaidon tilasta.

Uudessa lukiossa korostuvat laaja-alaisuus ja ilmiöittäminen. Menetelmiä on kritisoitu peruskoulun opetussuunnitelmissa.

Numerot ovat monelle helppo ja tuttu tapa, mutta siihen hyvät puolet jäävätkin. Tutkimusten mukaan koulunumerot ovat ongelma.

Kun lukioissa ennen opiskeltiin valittuja vieraita kieliä pitkäjänteisesti lukion alusta loppuun, nyt niitä harrastellaan muutaman kurssin verran, ja sen jälkeen niistä luovutaan ”kannattavampien” aineiden hyväksi. Tätä opiskeltavien aineiden silppuuntumista on lisännyt korkeakoulujen päätös suosia matematiikkaa opiskelijavalinnoissaan.

Yhdelle Wilma on nerokas apuri, toiselle lasten rikosrekisteri. Kun koulu on muuttunut, Wilmakaan ei ole kuten ennen.

Wilma parhaassa mahdollisessa tilanteessa voi toimia koulun ja kodin välisen yhteistyön mahdollistajana ja formatiivisen arvioinnin kanavana.

Maissi Salmi, teatteritaiteen lisensiaatti, ja Annemari Untamala, teatteritaiteen tohtori, ottavat kantaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa lukiodiplomista käytävään keskusteluun.

PERUSKOULUSSA ja toisen asteen koulutuksessa tapahtuu nyt alkaneen vuoden aikana paljon.
Oppivelvollisuuden laajennus tuo jo tänä keväänä peruskoulunsa päättäville velvoitteen hakeutua toisen asteen opintoihin.
Lakiin kuuluu myös toisen asteen maksuttomuus. Jatkossa oppimateriaalien sekä vähintään seitsemän kilometrin pituisten koulumatkojen tulisi olla opiskelijalle maksuttomia. Mitä muutos tarkoittaa koulutuksen järjestäjien näkökulmasta?

Lukiodiplomeja voisi tällöin paremmin hyödyntää korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.

Podcastia luotsaavat toimittaja Anu Heikkinen ja rehtori Pia Rauha. Heillä on tärkeä missio: rakentaa siltaa vanhempien ja koulun välille.

Uusin jakso: Onko kasi hyvä numero?

Kriteerejä voi kommentoida 25. syyskuuta asti. Uudet kriteerit astuvat voimaan ensi vuonna.

Etäaika on sysännyt lukion opetusta ja arviointiperusteita uuteen suuntaan: Kurssin loppukoe ei muodosta enää yhtä suurta osaa arvosanasta. Perinteiset kokeet on osin korvattu esseillä, nippelitietoa ei enää kysellä.

Opetushallitus on täsmentänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevaa lukua.

Opetushallitus julkistaa tänään tiistaina tarkemmat kriteerit perusopetuksen arviointiin. Numeroarviointi aloitetaan jatkossa viimeistään neljännellä vuosiluokalla.

Opetushallitus laatii tarkemmat kriteerit päättöarviointiin ja täsmentää kaikkia vuosiluokkia koskevia linjauksia yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta.

Osaamiserot sukupuolten välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. Myös perhetaustan vaikutus lasten taitotasoon on vahvistunut.

Pohja on valtakunnallinen, ja kunnat työstävät nyt omat paikalliset versionsa. Yksityiskohdista voi vielä jokainen lukio muokata omat versionsa.

Sanallisestakin arvioinnista on käytävä ilmi oppilaan osaamisen taso, mikä edellyttäisi myös yhtenäistä skaalausta.

Kaksi tuntia ja 50 minuuttia. Niin paljon suomalainen lapsi leikkii tavallisena tarhapäivänä kahdeksan ja neljän välillä. Helsingin yliopiston mittava tutkimushanke on kirjannut sadoissa päiväkodeissa tarkasti muistiin, mitä lapset tekevät mihinkin aikaan.

Tällä hetkellä numeroarvosanat on annettava kahdeksannesta luokasta alkaen.