Arviointivaloa nousee idästä

Päivitetty: maalis 18

Tammikuussa 2016 sain sähköpostia silloisen Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen normaalikoulusta, voisinko puhua formatiivisesta arvioinnista OPS2016-koulutusprosessin päätöstilaisuudessa Varkaudessa maaliskuun lopussa. Kalenterini kehotti minua pysyttelemään visusti perustutkinto-opiskelijoiden opetuksen vuoksi tuona päivänä Joensuussa. Mieleeni juolahti yhden tvt-fanin kokouspuheenvuoro, että tabletin kameralla voi tehdä helposti teknisesti laadukkaita videoita. Kun joulupukki oli juuri muistanut minua tuliterällä tabletilla, tulin sipaisseeksi koulutuspyynnön esittäjälle viestin, että voisin saapua kuulijoiden eteen sähköisesti. Enpä tiennyt, mille tielle juuri siitä hetkellä astuin…



KAARO Itä-Suomi rulettaa


KAARO-hanke on jalkautunut Itä-Suomen kampukselle 1) tutkimusperustaisten arviointiratkaisujen kehittämisellä ja 2) opettajien täydennyskoulutusohjelmalla. Olemme ensimmäisen tehtävämme toteuttamiseksi edistäneet Joensuun normaalikoulussa kehiteltyä, oppilaiden itsearviointiin tarkoitettua Arviointimaa-työkalua. Siihen on kohdistunut tutkielmia ja aluillaan on myös väitöskirja. KAARO Itä-Suomen paikallistoimijat ovat ohjanneet useampia pro graduja oppimisen arvioinnista. Työn alla on opettajien peruskoulutukseen arvioinnin digitaalisia työvälineitä ja oppimateriaaleja, joita on jo pilotoitu Joensuun normaalikoulussa kodin ja koulun välisen arviointiyhteistyön kehittämisessä.


KAARO:n kakkostehtävään oli itselläni voimakas palo aiemman täydennyskoulutustyöni ansiosta. Opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmista taannoin tekemäni analyysi osoitti, että arviointia koskeva opetus oli peruskoulutusvaiheessa sattumanvaraista. Siksi ei ollut ihme, että työssä toimivat opettajat janosivat lisätietoa. Uusien opetussuunnitelman perusteiden julkaiseminen ja käyttöönotto 2014–2016 virittivät maassamme runsaasti yhä jatkuvaa puhetta arviointityön vaikeudesta. Vaikka tutkijana tunnistan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiohjeiden olleen samanhenkisiä jo pari vuosikymmentä, opettajienhuoneissa arviointikuppi tahtoo mennä toistuvasti nurin.


Rakensimme Itä-Suomen AVI:n mainion tausta- ja yhteistyötuen saattelemana neljän päivän täydennyskoulutusjatkumon. Suunnittelimme sen viime vuonna Kuopiossa yli 20 opettajan voimin yhdistäen heidän toivomiinsa pääteemoihin myös opettajankouluttajien kanssa valtakunnallisesti ideoituja sisältöjä. Olemme nyt tammikuussa 2020 miettineet noin 40 koulutettavan kanssa Joensuussa yhden päivän opettajan arviointiosaamista ja -kulttuuria, huhtikuussa ovat Kuopiossa vuorossa arvioinnin opetussuunnitelmalliset ja juridiset kehykset. Marraskuussa tapaamme Mikkelissä summatiivisen arvioinnin ja sen vaihtoehtojen saloja ihmetellen, ja päätämme Savonlinnassa helmikuussa 2021 formatiivisen arvioinnin käsittelyyn.


Täydennyskoulutettavat saavat halutessaan suorittaa opintopisteitä omaan työhön kohdennettujen, arviointiaiheisten opintotehtävien avulla tai osallistua koulutukseen muuten vain. Valmistaudumme avaamaan yliopistojen yhteisessä DigiCampuksessa olevan Moodlen myös UEF:n perustutkinto-opiskelijoille, joilla on tähtäimessään opettajan työ. Monenlaisissa työoloissa ja arkitilanteissa elävien koulutettavien arviointiosaamisen kartuttaminen vaatii myös koulutusmateriaaleilta joustoa, joten palaan takaisin vietteleväksi osoittautuneelle videotielle…


Flipparit ja saudit sparraajinani


Nälkäni kasvoi syödessä. Ensimmäisestä formatiivisen arvioinnin 40 minuutin videosta tuli hyvää palautetta useasta suusta. Siitä innoittuneena suunnittelin ja taltioin hetimiten samanmittaiset kehittävää arviointia ja vaihtoehtoisia arviointitapoja käsittelevät videot. ”Pöytälaatikkotubettajan” elämääni astui sen jälkeen Ameba, Itä-Suomen yliopiston käänteisen opetuksen – tuttavallisesti flippauksen – kehittämishankkeen noin nimetty tutkimusryhmä: minulta toivottiin evästyksiä yliopiston opettajille flippausta tukevasta arvioinnista.


Kun suutarin lapsella piti olla kengät, tein Kuopiossa 2017 maaliskuussa olleeseen seminaaripuheenvuorooni kaupantekijäisiksi pari arviointivideota. Nykyflippaus toteutuu tyypillisesti niin, että opettaja tarjoilee opiskeltavan asian opiskelijoille ennakkotehtävävideona, ja perinteinen luento- tai seminaariaika käytetään videon herättämien kysymysten yhteiseen tarkasteluun. Ameba tuotti sittemmin videomanuaalin, jonne työstin kolme videota arvioinnista juuri käänteisen opetuksen näkökulmasta. Näillä paikkeilla aloitin siirtymän puhuvan pään videosta PowerPoint-kalvoihin tehtyihin äänitteisiin.


Väliin mahtuivat Tampereen yliopiston Indonesian koulutusvientihankkeeseen syksyllä 2016 tallentamani kolme englanninkielistä videota arvioinnin koulutuspoliittisista ulottuvuuksista. Kun Saudi-Arabiasta saapui Joensuuhun puoleksi vuodeksi alun kolmatta kymmentä opettajaa, hekin tarvitsivat oppimisen ja osaamisen arvioinnista tietoa syksyllä 2017. Tein videon. Erasmus-vaihto-opiskelijoitamme kiinnostaa aina suomalainen, kansallisten kokeiden ylivallasta poikkeava formatiivisen arvioinnin kulttuuri. Taas pukkasi videoita. Osa näistä tuotoksista valmistui tabletin videokameralla kuvapainotteisiksi, osa kannettavan tietokoneen kameran avulla teksti- ja äänipainotteisiksi.


Kohti APA-kanavaa


KAARO Itä-Suomen täydennyskoulutustehtävän painotus paljasti vuoden 2019 kuluessa ilmeisen tarpeen tuottaa videoitua oppimateriaalia arvioinnista. Sitä piti voida tehdä keveillä työvälineratkaisuilla, jotka löytyvät omasta työhuoneesta. Kun PowerPointin uusi versio mahdollisti pienen liikkuvan kuvan yhdistämisen dioihin, videoasia lähti lopullisesti lapasestani. Vuoden 2019 lopulla valmistui neliosainen, palautetta osana formatiivista arviointia käsittelevä videosarja ja alkuvuodesta 2020 kolme videota opettajien arviointiosaamisesta. Suunnittelupöydällä on kuluvalle vuodelle monta lisäteemaa, kun vain joutessaan ehtisi keretä.


Atjonen puhuu arvioinnista: Oppimisen kehittävä arviointi osa 1


Helmikuun lopussa 2020 rohkenin koostaa 14 tuotostani Youtube-kanavalle julkisiksi soittolistoiksi. Ristin kanavan nimellä ”Atjonen Puhuu Arvioinnista” (APA). Omanapaiselta kuulostavaan nimeen päädyin television opettamana: henkilökeskeistyvässä kulttuurissa tuote pitää brändätä nasevasti kuin Arto Nyberg, Sannikka tai Paasosen polttaritoimisto. Olen rakentanut toistakymmentä vuotta arvioinnin tutkijana asiantuntijuutta, josta voi ammentaa katsojille tutkimusperusteista tietoa feikkiuutisten ja disinformaation kumoajaksi.


Olen kulkenut omia teitäni – mutta omapäisiä me professorit onneksi usein olemme: Olen edennyt asia enkä kuva- ja äänitekniikka edellä, vaikka jotkut katsojat kiusaantunevat teknisen viimeistelyn puutteesta. Olen taltioinut osan videoista vapaasti selostettuina, osan tarkemmin käsikirjoitettuina. En ole suostunut tekemään yhden tai kolmen minuutin pitsauksia tai taipunut flippareiden maagiseen kymmenen minuutin ylärajaan.


Ensituotoksina syntyneet kolme pitkää videota halkaisin myöhemmin teknisesti kahtia. Olen halunnut jättää katsojalle ja kuulijalle aikaa ajatella asioita kanssani samanaikaisesti, ei vain kuunnella faktatykitystä. Sattumoisin puheeni on tyrehtynyt aina noin 15–20 minuutin kohdalla. Ajattelen, että tyypillisesti videotani kuuntelevan opettajan tai opettajaksi opiskelevan pitää sen verran jaksaa keskittyä. Eikä ole pakko katsoa putkeen!

S'il vous plaît, Atjonen Puhuu Arvioinnista – APA.


Päivi Atjonen

Professori, Itä-Suomen yliopisto

KAARO Itä-Suomi

0 katselukertaa
HY__LP11_kasvaP_FI_B3____BW.jpg
Oulu_uni_logo_mv.png
AaltoYliopisto_logo_mv.png
UEF_eng_pysty_1_black.png
ulapland_MV_logo.png
aalogobasic4c_MV.jpeg
Rahoittaa:

©2020 by Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO