KAARO Aallon kevät kului erilaisten dialogien avaamisessa. Alkuvuosi on käyty dialogia Aalto-yliopiston ja Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmien välillä, sillä KAARO Aalto ja KAARO Lappi ovat lyöttäytyneet yhteen yhteisen osahankkeen äärelle. KAARO Aallon ja KAARO Lapin yhteisenä tehtävänä on kuvallisten tuotosten ja prosessien arviointikäytäntöjen kehittäminen.
Koska oppimisen arvioinnin kysymykset kuvataiteessa kytkeytyvät perustavanlaatuisesti tuotoksen ja prosessin väliseen dynamiikkaan, ovat KAARO:t Lappi ja Aalto ottaneet kehittämistyön keskiöön kuvataiteen lukiodiplomin arviointiperusteet, sillä lukiodiplomin arviointi rakentuu teoksen (valmiin tuotoksen), portfolion (työpäiväkirjan, eli prosessin) sekä näiden muodostaman kokonaisuuden arvottamiseen. Kuvataiteen lukiodiplomin ohjeet antavat näin hyvän, jäsennetyn lähtökohdan ja väittelyparin sen artikuloimiseksi, mistä oppimisen arvioinnissa kuvataiteessa on ylipäänsä kyse ja miten se olisi tehtävä. Kuvataiteen lukiodiplomin arvioinnista ja sen järjestelyistä käydään keväisin kriittistä keskustelua, toisinaan julkisesti, ja varmasti useammin yksityisesti, joten lukiodiplomin arviointiperusteet on tästäkin lähtökohdasta relevantti ja ajankohtainen kehittämiskohde.
Tämän tekstin tarkoitus on kuitenkin painottaa yllä mainittua valinnan toista puolta, eli sitä, miten lukiodiplomin arviointiperusteet voi nähdä tapausesimerkkinä koko kuvataiteen oppiaineen arvioinnin kysymyksistä. Kuvataiteen lukiodiplomin voi toteuttaa millä tahansa kuvataiteen tai visuaalisen kulttuurin keinoin, jolloin lukiodiplomin arviointiperusteet ovat avoimet kaikille kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin muodoille, sisällöille ja työskentelytavoille. Oppiaineen näyttötyönä lukiodiplomi myös asettaa ideaalit lukiolaisen tiedoille ja taidoille kuvataiteessa opintojensa päätteeksi. Lukiodiplomin arviointiperusteet ja -käytännöt toimivat siis tapausesimerkkinä kaikesta arvioinnista kuvataiteessa asettaessaan oppiaineen ideaalit ja ollessaan sovellettavissa minkä tahansa kuvallisen tuotoksen ja prosessin arviointiin.
KAARO Aalto kutsui huhtikuun puolessa välissä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan lukioiden kuvataideopettajat lukiodiplomitapaamiseen, sekä liittymään osahankkeeseen. Tapaamisessa opettajille kerrottiin osahankkeesta sekä sen tehtävästä ja kehittämiskohteesta. Lukiodiplomin arviointiperusteiden kehittäminen koettiin yksimielisesti tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Tapaamisessa käytiin sekä yleistä että pienryhmäkeskustelua muun muassa lukiodiplomin ja ylioppilaskokeen välisestä suhteesta, ulkomaisista kuvataiteen näyttötyömalleista, lukiodiplomin arviointiin vaikuttavista taustatekijöistä (kuten arvioijan taidekäsitys), kuvataiteen oppiaineen olemuksesta sekä lukiodiplomin vuosittaisesta tehtävänannosta.
Näistä alkukeskusteluista alkoi nousta kiinnostavia kysymyksiä ratkaistavaksi hankkeessa: Miten neutralisoida arviointiin vaikuttavia taustatekijöitä (kuten se arvioijan taidekäsitys)? Miten arviointikäytäntöjen kehittäminen vaikuttaa kuvataiteen opetukseen? Miten arviointikäytäntöjä voidaan kehittää niin, että kuvataiteen oppiaineen ydin säilyy ja mielellään myös tulisi esille arvioinnissa? Ovatko lukiodiplomin tehtävänannot liian rajattuja vai liian avoimia? Tässä litaniassa on vain muutama esimerkki kaikista niistä suunnista, joihin opettajien keskustelu lähti avautumaan.
Lukiodiplomitapaaminen oli luonteeltaan orientoiva ja virittävä, joten opettajat päättivät, että tapaamme toisen kerran vielä kevään aikana, jotta hanke ei jäisi kesäksi näiden syvien alkukysymysten äärelle, vaan jotta niitä saataisiin sidottua jo konkreettisiin kehittämistarpeisiin lukiodiplomin arviointiperusteissa.
Toisessa lukiodiplomitapaamisessa toukokuun lopulla jaettiin kuulumisia ja ajatuksia KAARO Lapin kanssa videopuhelun välityksellä. Keskustelu kosketteli muun muassa portfolion merkitystä prosessin ja oppimisen näkyväksi tekemisessä, lukiodiplomisuorituksen huomioon ottamista korkeakouluvalinnoissa, lukiodiplomin valtakunnallisen arvioinnin edellytyksiä sekä erilaisten oppimisen ja opiskelun tuen tarpeiden huomioimista kehitystyössä. Lisäksi tapaamisessa ideoitiin KAARO Aallon ja Lapin yhteistyötä ja tapaamisia.
Kevään lukiodiplomitapaamiset ovat täsmentäneet KAARO Aallon suuntaa kahdella tasolla. Ensimmäinen taso on ensimmäisen tapaamisen käteen jättämien kysymysten ohjaama kuvataiteen erityispiirteiden ja ideaalien artikuloiminen, tarkasteleminen lukiodiplomin arviointiperusteita vasten sekä asettaminen kehitystyön perustaksi. Toiseksi tasoksi puolestaan hahmottui toisen tapaamisen keskustelujen avulla erilaisia lukiodiplomin arviointiperusteiden ja -käytäntöjen kehityssuuntia, kuten lukiodiplomin teoksen ja portfolion välisen suhteen täsmentäminen, portfolion selkiyttäminen sekä lukiodiplomin valtakunnallisen arvioinnin mahdollisuuksien tarkasteleminen.
Ensimmäisessä lukiodiplomitapaamisessa KAARO Aallon vastuuprofessori Martti Raevaara painotti, että kontaktien luominen, verkostoituminen ja vuorovaikutus ovat kaikki kaikessa kaikenlaisessa eteenpäin menemisessä. Niinpä KAARO Aallossa on avattu keskusteluyhteyksiä muun muassa kuvataiteen lukiodiplomin, Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunnan ja pääkaupunkiseudun lukioiden kuvataideopettajien, Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman henkilökunnan ja Lapin lukioiden kuvataideopettajien välille. KAARO Aallon kevät 2019 on näin ollut varaslähtö lukuvuoden 2019‒2020 kuvataiteen lukiodiplomin tehtäviin, sillä tämä teksti sivuaa edellä mainitut Raevaaran sanat mielessä lukiodiplomin tehtävän 2 teemaa "Kulttuurit kohtaavat kuvissa", jonka tehtävänanto menee seuraavasti:
Kulttuurit syntyvät, toimivat ja muuttuvat vuorovaikutuksessa. Myös ihmisen identiteetti muodostuu osallisuudesta erilaisissa kulttuurisissa ryhmissä. Visuaalinen kulttuuri heijastaa ja muokkaa osaltaan identiteettejämme. Miten kulttuurien kohtaaminen synnyttää uutta kulttuuria? Miten lainaamme toisista kulttuureista? Millainen lainaaminen on mielestäsi kulttuurin omimista, väärinkäyttöä? Entä millainen kulttuurinen lainaaminen kunnioittaa ja arvostaa toisen ihmisen tai yhteisön kulttuuria?
Myös kuvataiteen oppiaineen identiteetti ja käytännöt, niin kuin myös kuvataiteen lukiodiplomin identiteetti ja käytännöt, elävät ajassa ja vuorovaikutuksessa muun kulttuurin kanssa. Näin KAARO Aalto on siis, kuvataiteellekin tyypillisellä tavalla, pyrkinyt kevään aikana avaamaan mahdollisimman monta avointa dialogia, sillä se on tie kestävään muutokseen.
Terveisin KAARO Aallon puolesta,
Jani Vepsä
Projektikoordinaattori, KAARO Aalto