Miten lisätä oppilaan osallisuutta ja kehittää vuorovaikutusta?

Arviointi ja vuorovaikutus opetuksessa ja oppimisessa

-seminaarin satoa


KAARO-verkosto, OPA-hanke ja Liikuntaa ja terveystietoa opettavien opettajien arviointiosaaminen -hanke järjestivät 27.4.2021 klo 10-16 Arviointi ja vuorovaikutus opetuksessa ja oppimisessa -seminaarin opettajankouluttajille, tutkijoille ja seminaarin teemoista kiinnostuneille asiantuntijoille.


Seminaarin tavoitteena oli tehdä näkyväksi eri arviointiosaamisen kehittämishankkeiden toimintamalleja ja nostaa ne yhteisen keskusteluun. Seminaarissa haluttiin lisätä osallistujien ymmärrystä vuorovaikutuksen merkityksestä arviointi- ja oppimisprosesseissa.

Seminaarin key note -osio oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä keskityttiin oppilaan osallisuuteen ja arviointivuorovaikutukseen ja toisessa arviointiin oppimisen oppimisen tukena.


Ensimmäisen osion aloitti opetusneuvos Marjo Rissanen puheenvuorolla, jossa hän esitteli Opetushallituksessa tehtyä arviointiuudistustyötä. Siinä on selkiytetty perusopetuksen arviointien yleisiä periaatteita sekä määritelty päättöarvioinnin kriteerit ja oppimisen tavoitteet. Uudistustyössä keskeistä on ollut vahva tietoperustaisuus.


Seuraavaksi professori Mirjam Kalland puhui lapsen oikeuksista osallisuuteen. Hän toi esiin lasten oikeuksien sopimuksen, keskittyen erityisesti lapsen oikeuteen näkemyksen selvittämiseen ja niiden kunnioittamiseen. Kalland tarkasteli reflektiivistä vuorovaikutusta lapsen kanssa, jossa vuorovaikutus on horisontaalista – siinä ollaan lapsen kanssa samalla tasolla ja ollaan kiinnostuneita lapsen ajatuksista.


Professori Marja-Kristiina Lerkkanen tarkasteli vuorovaikutuksen arvioinnin välineitä. Hän esitteli eri näkökulmia, joista katsoen vuorovaikutusta voidaan arvioida sekä erilaisia arvioinnin menetelmiä. Lisäksi hän esitteli esimerkin luokkahuoneen vuorovaikutuksen laadun arvioinnista, johon sisältyi tunnetuen, toiminnan organisoinnin ja ohjauksellisen tuen arviointia.


Päivän seuraavassa osion aloitti professori Mirja Tarnanen puheenvuorolla arvioinnista oppimisen tukena arviointikulttuurin kehittämisen näkökulmasta. Hän kuvailee, kuinka arviointi on kokonaisuudessaan monitahoinen ilmiö ja sitä voidaan lähestyä monista eri näkökulmista. Hänen mukaansa arviointikulttuuri heijastelee, mitä pidetään osaamisena, mitä suotuisana toimintana oppimisen kannalta. Hän katsoo, että arviointikulttuurin muuttuminen on hidasta – erityisesti siihen liittyvien uskomusten ja käsitysten osalta.


Seuraavaksi professori Mikko Aro puhui oppimisen tuen vaikuttavuuden arvioinnista ja erityisesti tukivastemallin periaatteisiin. Hän korosti oppimisen tuen vaikuttavuuden seurannan tärkeyttä tuen räätälöimiseksi ja kohdentamiseksi mutta myös kehityksen näkyväksi tekemiseksi oppijalle. Aron mukaan tukivastemalliksi nimetyn periaatteen tavoitteena on painottaa vaikuttavuuden arvioinnin tärkeyttä ja systematisoida ja käsitteellistää sen toteuttamista.


Päivän viimeisessä key note -puheenvuorossa lehtori Terhi Huovinen tarkasteli työskentelyn arviointia heterogeenisessä oppilasryhmässä. Hän pohti, miten työskentelyn arviointia eri oppiaineissa tulisi opettaa tuleville opettajille. Hän katsoi, että sekä heterogeenisellä oppijajoukolle että opettajilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä toivottava työskentely on. Hänen mukaansa arvioidessaan oppilaan työskentelyä, opettaja arvioi myös omaa pedagogiikkaansa.


Puheenvuorojen lisäksi päivään mahtui työpajatyöskentelyä, jossa keskityttiin pohtimaan arviointiosaamista ja -käytänteitä, joilla voidaan lisätä oppilaan osallisuutta ja kehittää vuorovaikutusta niin opettajan ja oppilaan kuin oppilaan ja hänen vertaisen välillä.


Seminaarin materiaaleja puheenvuoroja voi tarkastella materiaalisivulla www.kaaro.fi/arviointijavuorovaikutus.


#arviointi #vuorovaikutus #arviointiosaaminen