Suomen Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja opettajan tulee työssään muistaa, että hän on julkisen vallan toteuttaja. Osaamisen ja oppimisen näyttöjen suoritustavoista päätetään paikallisesti kouluissa, ja opettajilla on vapaus valita työtavat ja arviointimenetelmät. Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä yksittäisten opetus- tai arviointimenetelmien käyttöön. Perusopetuksen opettajan työssä hyvin vaativa ja suurta ammatillisuutta edellyttävä osa-alue on juuri oppilaan arviointi. Arvioinnin tulee kohdistua opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arviointi liikunnassa tehdään suhteessa oppiaineelle määriteltyihin tavoitteisiin ja arviointi ilmentää oppilaan oppimista ja edistymistä oppiaineen eri osa-alueilla.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Arviointi toteutetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ja 1.8.2020 voimaan tulleen perusteiden uuden luvun 6 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa -linjausten mukaisesti. Päättöarvioinnin tarkemmat kriteerit lisäävät arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Uudistetut perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit otetaan käyttöön elokuusta 2021 alkaen.
Opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvussa 6 pääsääntöisin muutos kohdistui päättöarviointiin. Luvussa 6 keskeiset täsmennykset olivat lisäksi:
Formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tehtäviä on tarkennettu.
Oppilaan itsearvioinnin ja vertaispalautteen periaatteita on täsmennetty.
Arviointiin liittyvän dokumentoinnin velvoitteita on selkiytetty.
Päättöarvioinnin toteuttamisen ja päättöarvosanan muodostamisen linjaukset on selkiytetty.
Todistusmerkintöjä on täsmennetty.
Suuri osa kansallisista linjauksista on siirretty paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.
Numeroarviointia on aikaistettu siten, että se aloitetaan kaikkien opetuksen järjestäjien kouluissa neljännellä vuosiluokalla.
Arvioinnilla on kaksi lainsäädäntöön perustuvaa, toisiaan tukevaa tehtävää. Formatiivinen arviointi ohjaa ja kannustaa oppimista sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja. Summatiivinen arviointi määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Oppiminen viittaa siis formatiiviseen arviointiin ja osaaminen summatiiviseen. Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet luotiin Opetushallituksen kriteeriprosessin aikana. Opetuksen tavoitteet, sisältöalueet ja arvioinnin kohteet säilyivät samoina. Termi ”osaaminen” liittyy siis ylipäätään summatiiviseen arviointiin eli siihen, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Osaamista arvioidaan kunkin lukuvuoden päätteeksi, mutta toki myös päättöarvioinnissa.
Päättöarviointi summaa kaiken koulutaipaleella opitun ja on odotettavissa, että kaikki perusopetusvuosien varrella kertynyt ilmenee päättöarvioinnin koittaessa osaamisena. Siksi päättöarvioinnin uudistamisprosessin yhteydessä tuli yleinen linjaus siitä, että päättöarvioinnin yhteydessä käytetään termiä osaaminen.
Päättöarvioinnin kriteerityössä ei muutettu opetuksen tavoitteita, sisältöalueita eikä opetuksen tavoitteista johdettuja oppimisen tavoitteita. Nämä ovat mukana myös kriteeritaulukoissa, joissa kuvataan arvosanan 8 lisäksi arvosanojen 5, 7 ja 9 kuvaukset. Tämän johdosta näitä molempia termejä - oppiminen ja osaaminen - käytetään myös uusissa perusopetuksen OPS-perusteiden arviointiteksteissä.
Liikunnan arviointia koskevassa luvussa kaksi ensimmäistä kappaletta ovat siis OPS2014-perustetekstiä ja ne kuvaavat arviointia perusopetuksen aikana. Kappaleet 3 ja 4 ovat uusia, päättöarviointia koskevia tekstejä, jotka ovat yhteneväisiä kaikissa oppiaineissa.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi kohdistuu paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyn arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Päättöarvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa annettuja päättöarvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 sekä päättöarvosanojen muodostamisen periaatteita.
Arvioinnin tulee perustua mahdollisimman monipuolisiin näyttöihin. Arvioinnin käytänteissä ja näyttöjen antamisessa on huomioitava oppilaiden terveydentila, olosuhteet ja muut mahdolliset syyt, jotka vaikeuttavat näyttöjen antamista ja osaamisen osoittamista. Oppilaille tulee tällöin tarjota vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen.
Liikunnan arviointi
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, s. 48) mukaan ”oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.” Tämän johdosta liikunnassa arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja työskentely, joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetusmenetelmät ja arvioinnin toimenpiteet tulee liikunnassa suunnitella ja toteuttaa niin, että kilpailun ja oppilaiden keskinäisen vertailun sijaan huomio kiinnitetään oppilaan oman oppimisen ja työskentelyn edistymisen seurantaan. Liikunnan tavoite- ja arviointiperusteet on opetussuunnitelman perusteissa pyritty kirjaamaan niin, että kaikilla oppijoilla on Suomessa yhdenvertaiset mahdollisuudet osoittaa oppimistaan ja edistymistään liikunnassa.
Liikunnanopetukseen osallistuvien oppilaiden liikunnallinen kokemuspohja sekä fyysiset kunto-ominaisuudet ja motoriset perustaidot (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) ovat nykyisin hyvin erilaisia. Hyvin heterogeenisen oppilasaineksen vuoksi opettajan tulee jo opetuksen suunnitteluvaiheessa valmistautua käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, jotta kaikkien oppilaiden oppiminen myönteisessä ja motivoivassa ilmapiirissä on mahdollista.
Päättöarvioinnista
Kaikille yhteiset oppiaineet – myös liikunta - perustuvat perusopetuslain ja -asetuksen ja valtioneuvoston asetuksen (422/2012) säädöksiin sekä opetussuunnitelman perusteiden yleisten linjausten mukaisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uuden luvun 6 mukaan ”Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteerejä.”
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Perusopetuslain 22§:n mukaan oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Arvioinnin ja siinä käytettyjen menetelmien tulee perustua opetussuunnitelman perusteisiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa tulee liikunnankin noudattaa opetussuunnitelman perusteiden arvioinnista kirjattuja yleisiä periaatteita.
Poissaolot ja liikunta
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Oppilaan on myös suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppivelvollisen tulee osallistua tässä laissa säädettyyn opetukseen, johon hänet on otettu, jollei hänelle ole sairaudesta tai muusta erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.
OPS2014-perusteiden uudessa luvussa 6 on kirjattu (kohta 6.9) poissaolojen vaikutuksista arviointiin seuraavasti: ”Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.”
Terveydentila ja oppilaan arviointi
Oppilaan opiskelu ja siihen perustuva arviointi voidaan järjestää osittain toisin, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.
Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tukea tarvitsevan oppilaan opetus
järjestetään osana oppilaan kolmiportaista tukea. Liikuntaan osallistuva oppilas voi saada yleistä tai tehostettua tukea. Tuen tarpeen ollessa suuri hänelle voidaan tehdä myös erityisen tuen päätös.
Esimerkiksi Perusopetuslain 18. pykälä mahdollistaa oppilaan opiskelun osittain toisin kuin perusopetuslaissa säädetään ja määrätään, jos yleiset vaatimukset ovat oppilaalle joiltakin osin kohtuuttomia tai erityiset opetusjärjestelyt ovat perusteltuja oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisiä opetusjärjestelyitä voi olla esimerkiksi vamman tai sairauden perusteella tehtävä vapauttaminen liikunnan jonkin osa-alueen opinnoista. Tällaisia syitä voivat olla vaikkapa vaikea hahmotushäiriö, joka estää pallopelit, tai tasapainovaikeus, joka tekee luistelun mahdottomaksi. Jos oppilas vapautetaan jonkin osa-alueen opiskelusta, tätä aluetta ei oteta huomioon arvioinnissa. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Erityistä tukea saavalla oppilaalla päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä ja edellä mainitut asiat kirjataan HOJKSiin.
Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa, esimerkiksi liikunnassa. Tällöin tarkoituksenmukaisin järjestely on yleensä se, että oppilaan opiskelu kyseisessä aineessa järjestetään edellä mainitun perusopetuslain 18 §:n kolmannen kohdan nojalla toisin ja hänelle räätälöidään terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua oppiaineen opetukseen. Jos oppilaan terveydentila sitä edellyttää, hänet voidaan 18 §:n nojalla tarvittaessa vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on kuitenkin aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen.
Toiminnallisessa oppiaineessa - kuten liikunta on – ovat oppilaiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset otettava tarkoin huomioon. Liikunnan opetussuunnitelman perusteissa Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9 -kappaleessa on muun muassa kirjattu: ”Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet.”
Opetushallituksessa edellä mainittu on tulkittu niin, että ajatus oppilaan arvioinnin kautta saamasta lisärasitteesta terveydentilan jo diagnosoidun negatiivisen muutoksen lisäksi ei ole lähtökohtaisesti toivottavaa.
Mikäli oppilaalla on lääkärin toteama sairaus tai vamma, opetuksen järjestäjän tulee huolehtia oppilaan mahdollisuuksista osoittaa osaamisensa niiltä osin, kuin on mahdollista vaarantamatta oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön (PoL 29 §). Oppilas voi suorittaa koko perusopetuksen liikunnan oppimäärän ja saada kiitettävän arvosanan, vaikkei sairauden vuoksi voisi osallistua kaikille oppitunneille.
Lopuksi
Itse liikunnan opetuksen lisäksi opettajan virkavastuulla olevia – vaativia – tehtäviä ovat siis oppilaiden valvontaan ja arviointiin liittyvät tehtävät. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä.
Monipuolinen arviointi sekä siihen perustuvan ohjaavan ja kannustavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Opettajat huolehtivat koulussa siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa - formatiivista - palautetta sekä summatiivista tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään opetuksen tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.
Katso myös Matti Pietilän video aiheesta alla.