Arviointi ja taitotasoasteikot – milloin alkaa olla valmista?

”Muutenhan tämä on ihan mukavaa hommaa, jos vaan ei tarvitsisi arvioida mitään.” Tutulta kuulostavaa opettajapuhetta, on saattanut omastakin suusta lipsahtaa. Mutta laki ja käytänteet velvoittavat, ja parhaimmillaan hyvä arviointi vie tervettä kehitystä eteenpäin ja opiskelijat oppivat asioita, joita sekä koulu että he itse pitävät tärkeinä.


Arviointiosaamista ja -prosesseja kehitetään siinä, missä kaikkea muutakin toimintaa. Alussa haetaan suuntaa ja rajoja, keksitään ratkaisuja, erehdytään ja korjataan. Prosessit automatisoituvat, kunnes huomataan, että kokonaisuus ei enää vastaa tarkoitusta. Alkaa uusi kehittämisvaihe, etsintä jatkuu. Evaluaation evoluutiota.


Viime vuosikymmen on vierähtänyt hakiessa arvioinnin uutta suuntaa kouluissa. On etsitty merkitystä monipuoliselle arvioinnille samalla, kun on haastettu arvioinnin tehtävää. Kielitaidon arviointi on jossain määrin kulkenut etujoukoissa, koska erilaisia, kielitaidon tasoja kuvaavia etenemisasteikkoja on kehitetty ja sovellettu jo vuosikymmeniä. Suomen yleissivistävän koulutuksen puolella ensimmäiset Eurooppalaiseen viitekehykseen (CEFR) perustuvat asteikot kirjattiin opetussuunnitelmien perusteisiin 2000-luvun alussa.


Asteikot ovat olleet eduksi, koska on jouduttu määrittelemään, mitä on osaaminen ja mitä voidaan arvioida. Ne ovat antaneet mahdollisuuden kuvata kielitaitoa niin, että osaamisen tasot on ymmärretty suurin piirtein samalla tavalla kieli- tai kulttuurialueesta toiseen. Samalla ne ovat toimineet joitain opetuksen (oppimisen?) tavoitteita kuvaavina standardeina pyrkien kertomaan koulutuksen tehokkuudesta ( = osaamisen tasosta?).


Mutta valmista ei ole vielä tullut. Kuvausasteikot ovat sanallisia kuvauksia, joihin yritetään tiivistää monitahoisia ilmiöitä. Asteikot ovat aina tulkintaa, joihin vaikuttaa lukematon määrä muuttujia. Se, mitä asteikkoihin kirjataan – tai ei kirjata – , miten asteikkoja halutaan ymmärtää ja ennen kaikkea mitä niillä halutaan saada aikaan, perustuu myös arvovalintoihin, makuasioihinkin. Ja makuasioista voi aina kiistellä. 


Kymmenessä vuodessa maailma voi muuttua, mutta rakenteellisten käytänteiden muuttamiseksi se on aika lyhyt aika. Jatketaan siis toistaiseksi arviointiosaamisemme päivittämistä ja yritetään hakea yhteistä ymmärrystä, keskustella arviointiin liittyvistä arvokysymyksistäkin. Se on meidän kaikkien etu.


Anu Halvari

opetusneuvos

Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus -yksikkö, Opetushallitus


Tutustu lisää CEFR-tasoihin perustuvaan arviointiin alla olevalla videolla.


22 katselukertaa
Rahoittaa:

©2020 by Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO

HY__LP11_kasvaP_FI_B3____BW.jpg
Oulu_uni_logo_mv.png
AaltoYliopisto_logo_mv.png
UEF_eng_pysty_1_black.png
ulapland_MV_logo.png
aalogobasic4c_MV.jpeg